Uutisia

Aleksanterinkatu 44

Sanomalehdissä ilmoitettiin Palovakuutus-osakeyhtiö Pohjolan perustamisesta toukokuussa 1891. Palovakuutuksia myönsivät näihin aikoihin ulkomaiset yhtiöt sekä 1881 perustettu ruotsinkielisten hallitsema Fennia. Maahan haluttiin myös suomalainen vakuutuslaitos.

Uuden yhtiön nimeksi valittiin yksimielisesti Pohjola, sillä kalevalainen nimi koettiin suomalaiskansalliselle yhtiölle sopivaksi.

Nopeasti laajeneva yhtiö toimi ensin vuokratiloissa. Omaa taloa varten julistettiin 1899 arkkitehtuurikilpailu. Rakennuksen sisätilojen pohjien ja leikkausten suunnittelijoiksi valittiin arkkitehtipariskunta Ines ja E. A. Törnvall. Ulkoasun ja sisätilojen suunnittelijoiksi tulivat nuoret arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen.

Rakennustyöt Aleksanterinkatu 44:ssä alkoivat 1900. Julkisivu rakennettiin Nunnalahden vuolukivestä. Ensimmäinen kerros vuorattiin punaisella graniitilla ja seinustaan tuli myös tummaa serpentiiniä.

Julkisivua koristavat suomalaiset kansantaruston hahmot. Porrashuoneet saivat jugendhenkisen, taipuisan ilmeen. Pohjolan soihtua kantava karhu esiintyy myös talon sisätilojen puukaiverruksissa. Pylväissä ja portaikoissa käytettiin puuta, kiveä ja rautaa.

"Näillä Pohjolan talon sisäänkäyntiä koristavilla hahmoilla ei ole tahdottu kuvata ketään konttorimme naista", vakuutti Pohjolan johtokunnan puheenjohtaja, vapaaherra Sebastian Gripenberg talon vihkiäisjuhlassa joulukuussa 1901.

Pääsisäänkäyntiä reunustavat "pirut" suunnitteli taiteilija Hilda Flodin, joka oli ollut Pariisissa Auguste Rodinin opissa.

Ovien kuparipakotukset teki Erik O. W. Ehrström. Sisätilojen kattolamput ja rautavanteet suunnitteli G. W. Sohlberg.

Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaa hallitseva Pohjolan talo siirtyi Kansallispankin omistukseen 1972. Toisen kerroksen Kansallissali toimi kuitenkin Pohjolan asiakaspalvelutilana syksyyn 1987 asti. Sen jälkeen sali korjattiin pankin hallintoneuvoston kokoustilaksi. Korjaustyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Yrjö Turkka.

Nykyisin Kansallissali toimii kokous- ja juhlatilana.

Pohjolan talon alakerrassa on vuosikymmeniä ollut maineikas tupakkakauppa Havanna-Aitta. Kaupan perusti jo 1911 tanskalainen Christian Christensen. Lindblomin suku piti kauppaa kolmessa polvessa. 1997 Havanna Aitta siiirtyi Mårten Kranckin omistukseen.

Lähde Helsingin Sanomat/Kaupunki